Vuoddagat

Ollu mearasámi guovlluin čihkkojuvvui sámi diđolašvuohta eret. Dan mielde čihkkui maid dan čábbámus duodji, ja dat máhttu mii dan čuovui. Čihkkui eret, muhto ii soaitán gal jávkama dihte. Soittii leat sávaldat ahte ohccojuvvojit fas bajás go áigi fas dasa láddá.

Jus mis lea lihkku, de ihtet kulturártnat fas oidnosii, soaitá soaittáhagas go leat čorgeme sin maŋis geat leat eallán min ovdal. Vuolimusas bumbbás láđus, gámmáris, muhtin galbma lovttas. Historjját leat dávjá seamma sullasaččat. Muhtin ártnat leat birgehuvvon soahteáiggi boaldimiid ja maŋŋil soađi dárbbuid go olbmuin lei dárbu “bálkestit ruskkaid dollii”. Dat gávdnojit fas vuorkkáin, ja dahket vejolažžan guoddit dihtolágan oasi min árbbis viidásit.

Báikkálaš sámi kulturárbbit, mat ledje čábbát čuldojuvvon vuoddagat čiŋadeapmái, dahje nanu árgabeaivvi vuoddagat, mat galge gierdat beaivválaš anu. Gákti gullá dávjá viidát guvlui, muhto vuoddagat leat dávjá eambbo báikkálaččat. Daid atne guhkit, go ledje áhkut, máttarádját ja áhčit geat vuoddagiid gisse čázehiidda.

Vuottaárbevierut prošeavttain háliidii Álttá Sámi Giellaguovddáš gávnnahit man ollu ledje báikkálaš vuoddagat seailluhuvvon min guovllus. Gákti gal lei juo fas boahtán atnui, muhto lei vuos unnán diehtu árbevieruid birra mat guske vuoddagiidda. Ulbmil lei oažžut dieđuid ovdán, vai sáhttá fas váldit atnui vuoddagiid, main lea báikkálaš gullevašvuohta. Dieđut eai leat čohkkejuvvon dutki geahččanguovllus, muhto leat eanas muddui dat ahte viidásetfievrredit diehtoaddiid ja vuottaeaiggádiid iežaset muitalusaid vuoddagiid birra.

Mii leat hui ilus go sii leat juogadan dáid ártnaid minguin ja muitalan iežaset muitalusaid. Dat lea dahkan ahte mis lea vejolašvuohta viidásetfievrredit dan oasi min kulturárbbis, vuottaminstariid bokte. Dat maid sii leat addán, dain lea eambbo árvu go gollis, ja mii sávvat ahte mii nagodit sin gudnejahttit dainna almmuhemiin. Maiddái sin geat eai leat šat min gaskkas.

Sii leat buohkat guođđán oinnolaš luottaid, luottaid maid ođđa čázetjuolggit fas besset duolbmat.

Min ruovttusiidui biddjojit dađi mielde eambbo vuottaminstarat .

Skáidi
Vuojatluokta
Stuora Liidnavuonas
Fállejohka
Fállejohka

Skáidi Reaššvuonas

Skáiddis lea muhtin čihkkojuvvon smávvadállu, maid oainnát easkka go boađát báikái. Čáppa ja ráfálaš báiki, nugo ollu eará báikkit nai.
Maiddái Skáiddis šattai sámevuohta oaidnemeahttumiin muhtin áigái, ja vuoddagat vurkejuvvojedje eret dakkáris gii daid árvvu oinnii.

Vuoddagat gávdnojedje moaddelogi jagi maŋŋil go ledje čorgeme. Vuolimusas bumbbás láđus, gosa ledje čábbát gissojuvvon vilges liinni
sisa. Dearvvuohtan sutnje gii arvvai boahtit oidnosii ja čuožžut garra roasuid siste sámi morráneamis. Idun Meli lea dan rájes čužžon
stargasit, duojárin, kulturgaskkusteaddjin ja báikkálaš sámi kulturguoddin.

Duojárin lea mearrasámegákti šaddan Iduna earenoamášsuorgin. Duodjelanjastis Skáiddis lea son máŋgalogi jagi gorron gávttiid ja
riebansilbaboahkániid áltálaččaide, ja sutnje gullá gudni go mearrasámegávttit leat fas oidnosis min suohkanis.

Dán almmuheamis geahččat mii earenoamážiid vuoddagiid. Njealjit čáppa bára vuoddagat Reaššvuonas – mat fas gávdnojedje ja
váldojedje atnui go áigi dasa lei láddan.

Vuoddagat gávdnon Skáiddis Reaššvuonas, Álttá suohkanis

Dievdduvuoddagat.
Originálavuotta lea njuikkohuvvon guovttegeardán ulloláiggiiguin, mii lea 2,8 gitta
3,0 cm govddu.

Vuoddagat gávdnon Skáiddis Reaššvuonas, Álttá suohkanis

Máná vuoddagat.
Originálavuotta lea njuikkohuvvon guovttegeardán ulloláiggiin, mii lea 2,4 – 2,5 cm govddu ja 106 cm guhku.

Vuoddagat gávdnon Skáiddis Reaššvuonas, Álttá suohkanis

Máná vuoddagat.
Originála vuotta lea njuikkohuvvon guovttegeardán ulloláiggiin, 2,5 cm govddu.

Vuoddagat gávdnon Skáiddis Reaššvuonas, Álttá suohkanis

Nissonvuoddagat
Vuoddagat leat njuikkohuvvon ođđa áiggis dološ minstara mielde. Originála vuotta lea veahá seakkit, árvvus ge máná vuotta mii lea njuikkohuvvon guovttegeardán ulloláiggiin. Dát ođđa vuotta lea njuikkohuvvon golmmageardán ulloláiggiin, mii lea 3,8 cm govddu.

Vuoddagat gávdnon Vuojatluovttas (Lákkovuonas), Álttá suohkanis

Oddvar Rødmyr boahtá muhtin beaivvi min kantuvrii Åsliai. Jahki lea 2009. Son lea gullan min prošeavtta birra, ja lummas leat sus muhtin boares vuoddagat. Son muitala ahte vuoddagat leat leamaš anus aiddo báliid, maŋemusat beaivvi ovdal. Dat lea atnu vuoddagat, ja daid maŋemus jagiid lea son daid giessan go manná rievssatbivdui. Oddvar láve giessat vuoddagiid buvssaid badjel bivdoskuovaid ruodjasiid, nu ahte son sáhttá rasttildit jogaid nu ahte juolggit eai njuoskka. Dat leat seamma buorit dál go 100 jagi áigi.

Seamma ládje go eará vuoddagat min guovllus, de leat dain vuoddagiin maid iežaset čiegusvuođat.

Oddvar muitala ahte vuoddagat gávdnojedje muhtin jagiid áigi. Son jáhkká ahte lei su Vuojatluovtta áddjá gii lea daid atnán ovdal, ja ahte lei su áhkku gii daid lei njuikkohan, Hanna. Lei dušše son gii máhtii čuoldit/njuikkohit bearrašis, ja gii čulddii/njuikkohii vuoddagiid. Son muitala ahte Hanna Johannesdatter Alati, náitalan Hanse, lei riegádan Fállejogas dahje Ruoššaluovttas 1879. Sus ledje suopmelaš/kvena máttut, go su áddjá bođii Suomas. Hanna fárrii Vuojatluktii Lákkovutnii dalle go náitalii, ja son jámii 50-logu loahpas.

Vuoddagat Vuojatluovttas leat njuikkohuvvon ruovttus bodnon ulloláiggiin. Mearkkat vuoddagiin duođaštit eallilan eallima. Oddvarii lea geavahanárvu guovddážis, go son láve daid atnit go manná rievssatbivdui. Midjiide leat dáin vearditmeahttun historjjálaš árvu. Oddvar árvvoštallá lotnolasgávppi. Vahkku maŋŋil lotnahuvvá vuoddagiin eaiggátvuohta áibbas ođđa fabrihkas čuldojuvvon vuoddagiiguin, ja vuoddagiin mat duođaštit eallilan eallima. Ja goappašagat lotnolasgávppis leat duhtavaččat.

Ođđa vuoddagat čuvvot ain Oddvara go vuolgá rievssatbivdui, ja dat historjjálaš vuoddagat Vuojatluovttas leat oassin dál Giellaguovddáža
árdnabumbbás. Dat leat čájehuvvon musea čájáhusskábes jaskes áigevihtanin báikkálašhistorjjás. Ja dat ellet ain viidáseappot, minsttarin ja
inspirašuvdnan ođđa vuottačuldiide.

Vuoddagat gávdnon Vuojatluovttas (Lákkovuonas), Álttá suohkanis

Dievdduvuoddagat, njuikkohuvvon guovttegeardán ruovttus bodnon ulloláiggiin.
Vuoddagat leat 138 cm guhku ja 3,0 cm govddu. Vuotta loahpahuvvo 8 láiggiin
bárgiduvvon bárggežiin, bárggežiid originála guhkkodaga eat dieđe.

Vuoddagat gávdnon Stuora Liidnavuonas, Álttá suohkanis

Vuoddagat gávdnon Stuora Liidnavuonas, Álttá suohkanis

Vuoddagat leat njuikkohuvvon ruovttu bodnon guovttegeardán ulloláiggiin.

Vuoddagat gávdnon Stuora Liidnavuonas, Álttá suohkanis

Čuldojuvvon nissonvuoddagat. Vuoddagiid atne go čiŋadedje. 

Vuoddagat gávdnon Stuora Liidnavuonas, Álttá suohkanis

Vuoddagat leat njuikkohuvvon ruovttu bodnon ulloláiggiin.

Vuoddagat gávdnon Stuora Liidnavuonas, Álttá suohkanis

Vuoddagat leat njuikkohuvvon ruovttu bodnon ulloláiggiin.

Vuoddagat gávdnon Stuora Liidnavuonas, Álttá suohkanis

Vuoddagat leat njuikkohuvvon bumbolláiggiin.

Vuoddagat gávdnon Fállejogas, Álttá suohkanis

Vuoddagat maid mii leat registreren, leat čuldojuvvon 50-logu álggus. Fállejohkalaš, Jens Isaksen, sáhttá muitalit ahte daid son oaččui 14-15 jahkásažžan. Vuoddagiid lea su eadni, Ragnhild Isaksen, čuoldán, gii lea riegádan 1914 ja orru Tverrelvdalenis. Vuoddagat leat čuldojuvvon, mii mearkkaša ahte čuolddaláiggiiguin ráhkaduvvo/čuldojuvvo minsttar. Beaivválaččat atne sii njuikkohuvvon vuoddagiid, mii mearkkaša ahte dain ii čuoldde minstariid, ja daid lea maid álkit ráhkadit, muitala Jeanssa eamit, Grethe Isaksen.

Nuorran váccii Ragnhild Øytun álbmotallaskuvlla, gos son oahpai čuoldit njuikumiin. Son lea eahpesihkar gos son oahpai čuoldit juste dakkár minstara. Maiddái Ragnhilda eadni, Ruoššaluoktalaš Jemina (Anna Jemine) Nilsen, lávii čuoldit vuoddagiid.

Girjjis «Samisk båndvev fra Finnmark», maid Anny Haugen lea čállán, das oaidnit seammalágan minstara, maid Hilda Jonas lea čuoldán. Máhppa gávdno digitálalaččat Našunálbibliotehkas: Samisk båndvevnad fra Finnmark : mappe 1 (nb.no). Áidna erohus das lea ahte Hilda čuoldagis leat guokte ravdaláiggi eambbo goabbat ge rávddas, ruoksat ja vielgat. Dat lea čilgejuvvon leat “dievdduvuottan, mas lea minsttar Reaššvuonas Álttás, ja maid
Hilda Jonas lea čuoldán 1860. Son lei oahppan čuoldit eatnistis Brita Kaisa Pedersenis, gii lei Suomas fárren dohko”.

Vuoddagat gávdnon Fállejogas, Álttá suohkanis

Čuldojuvvon dievdduvuotta, maid Ragnhild Isaksen, r. 1914, lea čuoldán. Seamma minsttar lea adnon Reaššvuonas.

Čázetvuoddagat gávdnon Bávnnjas Álttá suohkanis

Mii vuodjit Bávnnjávžži bajás muhtin čáppa beaivvi miessemánus 2011. Anna Mikalsen vuordá min, ja boahtá min ovddal šiljus gaskal viesu ja náveha. Oktan goalmmát visttiin, duodjeviesuin, šaddá suoddjás šillju mii suddje giđđabiekka vuostá. Šiljus lea goalki dan beaivvi, ja mielkegusat leat sirdon stuora návehii, mii lea nuppe beallái luotta.

Anna lea heavskás nissonolmmoš. Vaikko son juo livčče ge ealáhagas, ja bárdni lea váldán badjelasas návetdoaimma, de sus eai váillo barggut. Annas lea dál dilli doaimmahit eará bargguid, ja duodjeviesus son viššalit duddjo. Go mii leat guossis, de leat doppe máŋga coggojuvvon gođđinstuolu, sihke láhtteránut ja ulloliinnit leat coggojuvvon. Seinniin heaŋgájit čáppa seaidnegovat ullus, ja čábbát ráhkaduvvon beavdeliinnit, mat leat gođđojuvvon liidnediŋggas (lin). Anna gieđat máhttet duođai duddjot čáppa giehtadujiid.

Čuolddaduodji, maid mii leat boahtán dokumenteret, leat veahá unnibut. Dat leat vuoddagat maid Anna eadni, Berit Marie Iversen, lea njuikkohan. Anna muitala ahte Biret bođii Biertaváris Bávdnjii badjel 80 jagi áigi. Son bođii biigot Augustina ja su áhči, Ivera.

“In mun dál leat gal nu guhká” lei Biret dadjan go vulggii Biertaváris. Muhto son ásaiduvai olles iežas eallinahkái Bávdnjii, muitala Anna. Son šattai Augustina eamidin. Dat ráhkisvuohta.

Annas leat maid eará vuoddagat, mat boktet min beroštumi. Dat leat ođđaseappo, ja dain lea iežaset muitalus.

Vuoddagat gávdnon Bávnnjas, Álttá suohkanis

Njuikkohuvvon dievdduvuoddagat, maid Berit Marie Iversen, r. 1907, lea njuikkohan. Informántta Marit Gundersen.

Vuoddagat gávdnon Bávnnjas, Álttá suohkanis

Vuoddagiid lea njuikkohan Marit Gundersen, Mikalsen lea nieidavuođa goargu. Son lea maid informántta.

Vuoddagat gávdnon Bávnnjas, Álttá suohkanis

Vuoddagiid lea Berit Mikalsen njuikkohan. Informántta Marit Gundersen.

Vuoddagat gávdnon Bávnnjas, Álttá suohkanis

Vuoddagiid lea njuikkohan Astrid Myrvoll, riegádan Mikalsenin. Informántta Marit Gundersen.

Vuoddagat gávdnon Bávnnjas, Álttá suohkanis

Vuoddagiid lea njuikkohan Ragnhild Johansen, riegádan Mikalsenin. Informántta Marit Gundersen.